Nato-ratkaisu|Marinin mukaan hänen oma kantansa oli, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittyä mahdollisimman nopeasti Natoon.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Pääministeri Sanna Marin kertoo järkyttyneensä presidentti Sauli Niinistön kannasta Nato-keskusteluun helmikuussa 2022.
Marinin mukaan Niinistö oli sanonut Nato-keskustelun olevan eduskunnan tehtävä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Marin painottaa kirjassaan, että Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittyä Natoon mahdollisimman nopeasti yhtenäisenä rintamana.
Helmikuun lopussa 2022, muutamaa päivää Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen pääministeri Sanna Marin (sd) kertoo ”järkyttyneensä” keskustellessaan presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Marin oli omien sanojensa mukaan päätynyt Suomen Nato-jäsenyyden kannalle heti hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Marin kertoo tuoreessa Toivo on tekoja -kirjassaan, miten oli ottanut yhteyttä Niinistöön ja selostanut presidentille näkemyksensä siitä, mitä oli odotettavissa.
”Yllätyin hänen reaktiostaan. Hän vastasi, että Nato-keskustelu on eduskunnan tehtävä”, Marin kirjoittaa kirjassaan.
“Se oli yksi harvoista kerroista pääministerivuosinani, kun menin aidosti sanattomaksi.”
Mikä siinä niin järkytti?
“Ymmärrys ja tajuaminen siitä, kuinka vaikeaa tämän prosessin läpivieminen olisi, jos kaikki instituutiot ja osapuolet eivät olisi siihen täysin sitoutuneita”, Marin vastaa HS:n haastattelussa.
Marin tulkitsi siis Niinistön sanoman siten, että presidentin mielestä Nato-keskustelu olisi kuulunut vain eduskunnalle. Marinin mukaan koko ulkopoliittisen johdon eli presidentin ja hallituksen pitäisi kuitenkin perustuslain edellyttämällä tavalla viedä asiaa eteenpäin yhdessä eduskunnan kanssa, joka tekisi tietenkin lopullisen päätöksen.
Järkyttikö sinua siis se, että jäsenyysprosessi oli epäselvä vai se, että tulkintasi mukaan presidentti Niinistö epäröi Nato-jäsenyyttä?
”En tietenkään voi mennä Niinistön paikalle arvioimaan, mitä hän on ajatellut siinä tilanteessa”, Marin vastaa.
Omassa tuoreessa kirjassaan Niinistö ”myöntää auliisti”, että vielä maaliskuun alkupäivinä hänellä ei ollut ehdotonta kantaa lähteä hakemaan jäsenyyttä.
Niinistön kirjan mukaan hänestä oli olennaista, että ulkopoliittinen johto ei ilmaissut liian aikaisin omaa kantaansa. Niinistö toivoi, että eduskunta saisi tehdä Nato-jäsenyydestä selonteon, jonka myötä sillä olisi työrauha ottaa selkoa eri vaihtoehdoista ja riskeistä.
HS kysyi Marinin kirjan väitettä presidentti Niinistöltä. Niinistö sanoo, että hän ei muista Marinin kuvaamaa keskustelua. Mutta ei myöskään kiistä sitä.
”Se ei kuitenkaan ollut ilmeisesti mielestäni käänteentekevä, kun en kirjannut sitä muistiinpanoihini”, Niinistö sanoo.
Sen sijaan Niinistö ottaa esille 24. helmikuuta 2022 pidetyn tiedotustilaisuuden, jossa hän oli korostanut eduskunnan roolia mahdollisessa Nato-prosessissa.
”Mielestäni Marin katsoi minua sen jälkeen aika pitkään. Mutta en ole varma”, Niinistö sanoo.
Vaikka hallitus olisi periaatteessa voinut jättää Nato-jäsenyyshakemuksen, Niinistö kertoo, että hän halusi eduskunnan mukaan päättämään, jätetäänkö hakemus vai ei.
”Logiikkani oli se, että sidotaan kaikki kiinni tähän”, Niinistö sanoo. Taustalla oli ajatus myös siitä, että hakemusprosessi voi venyä ja eduskuntavaalit voivat tulla ennen hakemuksen jättämistä.
”En siinä vaiheessa luottanut että sen hetken mielipiteessä pysytään”, Niinistö sanoo.
Marin otti Niinistön kanssa käymänsä keskustelun jälkeen yhteyttä eduskunnan puhemieheen Matti Vanhaseen (kesk) ja kysyi, mitä mieltä hän oli Niinistön vastauksesta ja eduskunnan roolista. ”Hän ymmärsi heti tilanteen mutkikkuuden”, Marin kirjoittaa.
Marinin mukaan prosessi kuitenkin selkeni, kun presidentti Niinistö keskusteli 2. maaliskuuta 2022 etäyhteydellä eduskunnan puhemiehistön, ulko- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajien ja eduskuntapuolueiden johtajien kanssa.
”Silloin tuli tunne, että kaikki osapuolet ovat nyt halukkaita lähtemään tähän prosessiin”, Marin sanoo.
Seuraavana päivänä, 3. maaliskuuta Niinistö lähti Washingtoniin tapaamaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenia. Biden totesi, että Suomi tekee niin kuin parhaaksi näkee, ja Yhdysvallat tukee ratkaisua. Samalla hän kuitenkin toivoi Suomelta malttia hakemuksen kanssa. Näin Niinistö kuvaa omassa kirjassaan Bidenin viestiä.
Marinin kirjan mukaan Nato-keskustelu oli erityisen hankalaa parilla ensimmäisellä viikolla sodan alkamisen jälkeen, koska parhaasta menettelystä oli vielä monia mielipiteitä.
”Alun epäröinnin jälkeen pyörät lähtivät kuitenkin pyörimään nopeasti”, Marin kirjoittaa.
”Vaikka oma kantani oli, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittyä mahdollisimman nopeasti Natoon, meillä ei myöskään ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä se yhtenäisenä rintamana. Oli tärkeää varmistaa, että kaikki olivat sitoutuneet päätökseen prosessin joka askeleella.”
Marinin mukaan Nato-jäsenyysprosessi olikin loppujen lopuksi ”iso onnistuminen”. Hän kiittää kirjassaan presidentti Sauli Niinistöä yhteistyöstä historiallisen prosessin aikana.
