Presidentti Niinistö kiistää tiukasti, että Nato-keskustelu olisi pyritty sysäämään vain eduskunnalle.
Presidentti Niinistö ja ex-pääministeri Marin pitivät tiedotustilaisuuden toukokuussa 2022, jossa ilmoitettiin Suomen hakevan Nato-jäsenyyttä.
EntinEN pääministeri Sanna Marin (sd) kertoo kirjassaan Toivo on tekoja (Gummerus) ällistyneensä presidentti Sauli Niinistön reaktiosta, kun Marin oli helmikuun lopulla 2022 aloittamassa parlamentaarista prosessia Suomen Nato-kysymyksestä.
– Kun otin yhteyttä Niinistöön ja selostin, mitä arvelin olevan odotettavissa, yllätyin hänen reaktiostaan. Hän vastasi, että Nato-keskustelu oli eduskunnan tehtävä. Se oli yksi harvoista kerroista pääministerivuosinani, kun menin aidosti sanattomaksi, Marin kertoo kirjassa.
Marin jatkaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vallanjako on monitahoinen, mutta missään tapauksessa ei ollut niin, että Nato-keskustelu olisi kuulunut vain eduskunnalle.
– Presidentti vastasi asiasta yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. En onnistunut salaamaan pettymystäni hallituksen neljältä muulta johtajalta, kun selostin tilanteen heille Säätytalossa 28. helmikuuta, Marin selostaa.
IS tavoitti presidentti Niinistön maanantaina.
Yritettiinkö Nato-keskustelu sysätä vain eduskunnalle?
– No ei todellakaan. Jos vähänkin välittää vanhoista faktoista, niin eihän tämä ollut niin, että yhtäkkiä olisi kaikki muuttunut, Niinistö painottaa.
– Olen esimerkiksi jo joulukuussa 2021 puhunut kahteen kertaan Haaviston (silloinen ulkoministeri Pekka Haavisto) kanssa siitä, että onko esimerkiksi joulun pyhinä valmiuksia lähteä tekemään ratkaisuja. Varoitin sekä tp-utvaa että ulkoasiainvaliokuntaa, että voimme joutua tekemään suuria ratkaisuja, Niinistö lisää.
Niinistön mukaan hän soitti erikseen Haavistolle 26. helmikuuta 2022 – kaksi päivää Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen – ja kehotti tätä tarkistamaan Turkin silloiselta ulkoministeriltä Mevlut Cavusoglulta, miten Turkki suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen.
– Haavisto aivan hämmentävän nopeasti sen selvitti. Minkä takia 26. helmikuuta rupean tällaisia hosumaan?
Julkisesti Niinistö ja Marin liputtivat Suomen Nato-jäsenyyden puolesta vasta toukokuussa 2022.
Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden, kun Venäjä oli aloittanut täysimittaisen sodan Ukrainassa 24. helmikuuta 2022. Neljä päivää myöhemmin Niinistö ja hallitus käsittelivät Suomen liittoutumiskysymystä kokouksessaan.
Helmikuun lopulla julkisista kommenteista oli vaikea lukea, mitä Niinistö ajatteli Suomen Nato-ratkaisusta.
Niinistö kertoo ottaneensa helmikuun 28. päivä 2022 pidetyssä tp-utvassa esiin Suomen turvallisuusratkaisun. Paikalla oli Niinistön mukaan myös Marin.
– Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus, kysymys siitä. Samassa palaverissa ilmoitin, että pyrin tapaamaan Bidenia (Yhdysvaltojen silloista presidenttiä). En usko, että kenellekään saattoi jäädä – tai sitten ei tunne asiaa ollenkaan – epäselväksi, mitä Bidenilta mennään kyselemään.
– Jos Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus tulee pöydälle, eihän se tarkoita mitään muuta kuin Nato-keskustelua. Olen ihan varma, että viesti ymmärrettiin.
Niinistö tapasi Yhdysvaltojen silloisen presidentin Joe Bidenin Valkoisessa talossa 4. maaliskuuta 2022.
Marin kertoo kirjassaan kääntyneensä Naton kannattajaksi jo vuoden 2021 alussa. Marin ei tuonut kantaansa julki.
Oliko helmikuun lopulla 2022 jo näkyvissä, että Marin on Suomen Nato-jäsenyyden kannalla?
– Hän tuli vasta hyökkäyksen jälkeen tähän – tai sanotaan, että Haaviston kanssa puitiin näitä asioita siihen asti. Hän (Marin) ainakin silloin, kun Turkki viivytteli (Suomen Nato-jäsenyyden suhteen), tunsi tuskaa siitä, meneekö ikkuna kiinni, Niinistö muistelee.
Eduskunnan rooli Nato-prosessissa oli Niinistön mukaan keskeinen, vaikka hän kiistääkin tiukasti, että Nato-keskustelu olisi pyritty sysäämään vain eduskunnalle.
– Eduskunta oli nostettu perustuslain muutoksessa ulkopolitiikan ylimmäksi toimijaksi sillä säännöksellä, että presidentin ja hallituksen erimielisyyden ratkaisisi eduskunta.
– Se ei ollut tässä tietenkään esillä, mutta perustuslain muutos nosti eduskunnan meidän ulkopoliittisen päätöksenteon keskiöön. Olisi ollut todella vakava virhe jättää eduskunta siinä vaiheessa sivuun.
Niinistön mukaan myös Marin piti eduskunnan roolia tärkeänä, mistä osoituksena oli se, että Marin kutsui puolueiden puheenjohtajat ja puhemiehistön koolle maaliskuussa 2022.
Korostuiko eduskunnan rooli liikaa presidentin ja hallituksen kustannuksella Nato-prosessin alkuvaiheessa?
– Niin, en tiedä, miksi Marin kutsui eduskuntaporukat koolle, sitä pitää häneltä kysyä, Niinistö vastaa.
