Sanna Marin kertoo Toivo on tekoja -kirjassaan, että Suomen Nato-prosessin ”suurimman järkytyksen hetken” aiheutti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Marin kertoo myös ministeri Li Anderssonin erittäin vihaisesta puhelusta.
Sauli Niinistö oli tasavallan presidentti ja Sanna Marin (sd) pääministeri Suomen Nato-prosessin aikana. Kuvassa Niinistö ja Marin Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa 2023. Henri Kärkkäinen
Silloinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö aiheutti Nato-lausunnollaan järkytyksen pääministerinä toimineelle Sanna Marinille (sd). Marin kertoo asiasta Toivo on tekoja -kirjassaan (Gummerus 2025).
Marin kertoo tienneensä heti, kun Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa alkoi helmikuussa 2022, että Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden aika on ohi. Suomesta tuli lopulta Naton jäsen huhtikuussa 2023.
– Ulkoapäin katsottuna prosessi näytti tehokkaalta ja yhtenäiseltä, mistä olen ylpeä. Kuten aina, todellisuus oli kuitenkin mutkikkaampi. Itselleni suurin järkytyksen hetki tapahtui neuvottelujen alkuvaiheessa. Presidentin rooli on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sivuuttamaton, ja Niinistö oli äärimmäisen suosittu kansalaisten keskuudessa, minkä lisäksi hänellä oli erityinen suhde myös tiedotusvälineisiin. Ilman presidentin mukanaoloa ei tapahtuisi mitään. Kun otin yhteyttä Niinistöön ja selostin, mitä arvelin olevan odotettavissa, yllätyin hänen reaktiostaan. Hän vastasi, että Nato-keskustelu oli eduskunnan tehtävä, Marin kirjoittaa.
– Se oli yksi harvoista kerroista pääministerivuosinani, kun menin aidosti sanattomaksi.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vallanjako on monitahoinen, mutta missään tapauksessa ei ollut niin, että Nato-keskustelu olisi kuulunut vain eduskunnalle. Presidentti vastasi asiasta yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. En onnistunut salaamaan pettymystäni hallituksen neljältä muulta johtajalta, kun selostin tilanteen heille Säätytalossa 28. helmikuuta [2022], Marin kirjoittaa.
Marinin järkytys ei kuitenkaan kestänyt kuin muutaman päivän. 2. maaliskuuta Niinistö keskusteli turvallisuuspoliittisesta tilanteesta eduskunnan puhemiehistön, ulko- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajien ja eduskuntapuolueiden johtajien kanssa.
– Olin huojentunut tästä muutoksesta suhteessa saamaani ensireaktioon, Marin kirjoittaa.
Li Andersson raivostui ja huusi
Marin kertoo, että 1. maaliskuuta eduskuntaryhmien kokous, jonka oli alun perin tarkoitus käsitellä valmiuslainsäädäntöä, muuttui kireän turvallisuustilanteen käsittelyksi. Silloinen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson raivostui, Marin kertoo.
– Vasemmistoliiton Li Andersson ei ollut mielissään aiheen vaihtumisesta. Hän oli hyvin lojaali puolueensa ja eduskuntaryhmänsä Nato-kannalle. Muistan, kuinka hän soitti minulle kokousta edeltävänä päivänä hyvin vihaisena ja suorastaan huusi, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei osallistuisi mihinkään ’Nato-keskusteluihin’. Yritin rauhoitella häntä ja selitin, että ryhmän kannatti ennemmin osallistua kuin jäädä pois – silloin he ainakin saisivat huolensa kuulluiksi. Seuraavana päivänä he tulivat paikalle, Marin kirjoittaa.
Eduskunta äänesti lopulta Suomen Nato-jäsenyydestä maaliskuun alussa 2023. Eduskunta hyväksyi Suomen Nato-sopimuksen äänin 184–7. Poissa oli seitsemän edustajaa ja yksi äänesti tyhjää.
Nato-jäsenyyttä vastaan äänestivät vasemmistoliiton kansanedustajat Veronika Honkasalo, Katja Hänninen, Anna Kontula, Markus Mustajärvi, Matti Semi ja Johannes Yrttiaho. Lisäksi vastaan äänesti Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen.
